Säästöastekysely

Ennen kuin aloitan puhua löydöistämme, huomaa, että löydät kaikki kerätyt raakatiedot tämän artikkelin alareunassa olevasta linkistä.

Kuinka monta prosenttia kuukausituloistasi säästät?

Näkemyksiä kyselyn tästä osasta:

On mielenkiintoista huomata, että huomattava osa vastaajista, 47 %, säästää yli 40 % kuukausituloistaan. Tämä viittaa siihen, että huomattava osa tutkituista väestöstä asettaa aktiivisesti etusijalle suuren osan ansioistaan ​​säästämisen.

Toisaalta pienempi prosenttiosuus, 5 %, säästää 31-40 % tuloistaan, mikä osoittaa hieman pienempää sitoutumista säästämiseen edelliseen ryhmään verrattuna.

Kohtuullinen osa vastaajista, 21 %, säästää 21-30 % tuloistaan. Tämän ryhmän voidaan katsoa ylläpitävän tasapainoista lähestymistapaa säästämiseen, ei liian konservatiivisena eikä poikkeuksellisen kunnianhimoisena.

Lisäksi 14 % osallistujista mainitsi säästävänsä 11-20 % tuloistaan. Vaikka tämä prosenttiosuus on pienempi kuin edellisissä ryhmissä, se osoittaa silti huomattavan osan henkilöistä, jotka asettavat etusijalle jonkin tason säästämisen.

Säästötason vertailu:

Yllä olevassa taulukossa on erittely vastaajien tulosäästöluokista ja vastaavista prosenteista. On selvää, että suurin osa, 47 %, säästää yli 40 % kuukausituloistaan. Tämän jälkeen tulee 21-30 %:n säästöluokka, jota vastaa 21 % vastaajista.

Toisaalta alhaisin prosenttiosuus on kohdistettu 31-40 %:n säästöalueelle, vain 5 %.

On tärkeää huomata, että 0 % vastaajista ilmoitti, ettei säästäminen koske heitä, mikä osoittaa, että kysely oli suunnattu pääasiassa henkilöille, joilla on jonkinlainen säästämiskäyttäytyminen.

Kuinka päätät, kuinka suuren prosenttiosuuden palkastasi säästät verrattuna kulutukseen?

Tärkeitä poimintoja kyselyn tuloksista

1. 39 %:lla vastaajista on tarkka budjettisuunnitelma päättäessään, kuinka suuri osuus palkastaan ​​säästää suhteessa kulutukseen.
2. 14 % säästää mitä jää yli kulutuksen jälkeen.
3. 35 prosentilla ei ole erityistä lähestymistapaa säästämiseen vs. Kulutukseen.
4. 11 % säästää tietyn prosenttiosuuden palkastaan ​​joka kerta.
5. Vain 1 % säästää tietyn dollarin summan palkastaan.

Näkemyksiä kyselyn tästä osasta

Tutkimusvastausten perusteella näyttää siltä, ​​että lähes 40 % vastaajista noudattaa tiettyä budjettisuunnitelmaa päättäessään, kuinka paljon palkkastaan ​​säästää ja kuinka paljon kuluttaa. Tämä viittaa siihen, että näillä henkilöillä on hyvin määritelty rahoitussuunnitelma, joka auttaa heitä hallitsemaan talouttaan tehokkaasti.

Toisaalta 14 % vastaajista säästää mieluummin sen, mitä kulutuksen jälkeen jää yli. Tämä tarkoittaa, että he priorisoivat menonsa ensin ja sitten säästävät mitä jää, mikä saattaa viitata joustavampaan lähestymistapaan heidän talouteensa.

Merkittävä osa vastaajista (35 %) ilmoitti, ettei heillä ole erityistä lähestymistapaa säästämiseen vs. Kulutukseen. Tämä viittaa siihen, että heillä ei ehkä ole selkeää strategiaa ja että he voivat hyötyä jäsennellymmästä lähestymistavasta talouteensa.

Mielenkiintoista on, että vain 11 % vastaajista säästää tietyn prosenttiosuuden palkastaan ​​joka kerta. Tämä ryhmä näyttää asettavan etusijalle johdonmukaiset säästämiset ja ovat saaneet ottaa käyttöön rutiinin kohdistaa tietty osa tuloistaan ​​tuleviin taloudellisiin tavoitteisiin.

Lopuksi vain 1 % vastaajista säästää kiinteän dollarin summan palkastaan. Tämä osoittaa, että vain harvat ovat valinneet tietyn summan säästääkseen joka kerta, mikä saattaa heijastaa joustavuutta säästämistottumuksissaan.

Vertailutaulukko: Säästämisen ja kulutuksen lähestymistavat

Vertailutaulukosta näkyy selvästi, että suurin osa vastaajista (39 %) noudattaa tiettyä budjettisuunnitelmaa, mikä edustaa korkeinta prosenttiosuutta. Toisaalta ylijäämän säästämisessä ja ilman erityistä lähestymistapaa oli toiseksi ja kolmanneksi korkein prosenttiosuus, 14 % ja 35 %.

Vertailun vuoksi pienempi prosenttiosuus vastaajista säästää tietyn prosenttiosuuden palkastaan ​​joka kerta (11 %), kun taas vain 1 % säästää kiinteän dollarisumman. Tämä tarkoittaa, että kaksi edellistä lähestymistapaa ovat yleisempiä vastaajien keskuudessa.

Mitä taloudellisia tavoitteita varten säästät tällä hetkellä?

Tärkeitä poimintoja kyselyn tuloksista

• Eläkkeelle siirtyminen on tärkein taloudellinen tavoite 31 prosentille kaikista vastaajista.
• Velan maksaminen on toiseksi yleisin taloudellinen tavoite, ja 39 prosenttia vastaajista säästää sitä varten.
• Jatkokoulutus on etusijalla 14 prosentille vastaajista.
• Vain 8 % vastaajista säästää asunnon käsirahaa varten.
• Pieni prosenttiosuus 5 % säästää lomaa varten.

Näkemyksiä kyselyn tästä osasta

Tutkimustulosten perusteella on selvää, että eläkkeelle jääminen on monille vastaajille merkittävä taloudellinen tavoite, johon 31 % säästää. Tämä osoittaa, että ihmiset ovat tietoisia tulevaisuuden suunnittelusta ja taloudellisen vakauden varmistamisesta eläkkeelle jäämisen jälkeen.

Velan maksaminen on toinen yleinen taloudellinen tavoite, kuten 39 % vastaajista, jotka säästävät aktiivisesti sitä kohti, korosti. Tämä viittaa siihen, että yksilöt ryhtyvät toimiin vähentääkseen taloudellisia rasitteitaan ja parantaakseen yleistä taloudellista hyvinvointiaan.

Yllättäen vain 8 % vastaajista säästää asunnon käsirahaa varten. Tämä alhaisempi prosenttiosuus voi johtua useista tekijöistä, kuten korkeista asumiskustannuksista tai mieluummin vuokraamisesta kuin omistamisesta.

Noin 14 % vastaajista keskittyy jatkokoulutukseen. Tämä osoittaa halua henkilökohtaiseen ja ammatilliseen kasvuun hankkimalla lisää taitoja tai tietoja. Koulutukseen sijoittaminen voi avata uusia mahdollisuuksia ja mahdollisesti johtaa korkeampaan ansiopotentiaaliin.

Vaikka lomat nähdään usein tapana rentoutua ja rentoutua, vain pieni prosenttiosuus 5 prosentista asettaa etusijalle säästämisen tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tämä viittaa siihen, että yksilöt saattavat priorisoida pitkän aikavälin taloudellisia tavoitteita välittömän tyydytyksen sijaan ja keskittyä olennaisempiin tavoitteisiin, kuten eläkkeelle tai velkojen takaisinmaksuun.

Vertailutaulukko: Taloudelliset tavoitteet

Pitäisikö sinun ensisijaisesti maksaa velkoja vai rakentaa säästöjä?

Tärkeitä poimintoja kyselyn tuloksista

• Suurin osa vastaajista (62 %) uskoo sekä velkojen maksamisen että säästöjen luomisen priorisoimiseen samanaikaisesti, mikä osoittaa tasapainoista lähestymistapaa taloushallintoon.
• Merkittävä osa vastaajista (17 %) päättää maksaa velan vähimmäisosuuden ja sijoittaa loput säästämiseen, mikä osoittaa olevansa sitoutunut sekä lyhytaikaisiin taloudellisiin vastuisiin että säästämiseen tulevaisuutta varten.
• Pieni prosenttiosuus (14 %) päättää maksaa kaikki velat ensin pois, mikä osoittaa halunsa taloudelliseen vapauteen eliminoimalla velat ennen kuin keskittyy säästämiseen.
• Vain pieni osa vastaajista (2 %) pitää ensisijassa hätäsäästöjen rakentamista, mikä viittaa siihen, että useimmat ihmiset arvostavat velan takaisinmaksua välittömän taloudellisen turvan sijaan.
• Vain muutama vastaaja (4 %) haluaa keskittyä ensin korkeimman koron velkaan, mikä osoittaa huolensa pitkän aikavälin rahoituskustannusten minimoimisesta.

Näkemyksiä kyselyn tästä osasta

On mielenkiintoista huomata, että suurin osa vastaajista (62 %) uskoo tasapainon löytämiseen velkojen maksamisen ja säästöjen rakentamisen välillä. Tämä osoittaa tietoista pyrkimystä hoitaa sekä lyhytaikaisia ​​taloudellisia velvoitteita että tulevaa taloudellista turvaa.

Lisäksi huomattava osa vastaajista (17 %), jotka päättävät maksaa velan vähimmäisosuuden ja kohdistavat loput säästämiseen, viittaa sitoutumiseen sekä välittömiin velvollisuuksiin että pitkän aikavälin taloudellisiin tavoitteisiin.

Toinen huomionarvoinen havainto on, että pieni prosenttiosuus vastaajista (14 %) priorisoi kaiken velan maksamisen ensin. Tämä paljastaa heidän vahvan halunsa saavuttaa taloudellinen riippumattomuus eliminoimalla velat ennen varojen kohdentamista säästöihin.

Lisäksi se, että vain vähemmistö vastaajista (2 %) pitää ensisijassa hätäsäästöjen rakentamista, tarkoittaa, että useimmat pitävät velan takaisinmaksua tärkeämpänä kuin välitöntä taloudellista turvaa.

Lopuksi vastaus muutamalta henkilöltä (4 %), jotka haluavat keskittyä korkeimman koron velkaan, osoittaa heidän huolensa pitkän aikavälin rahoituskustannusten minimoimisesta. Tämä lähestymistapa osoittaa heidän keskittyvän velkojensa tehokkaaseen hallintaan mahdollisten taloudellisten rasitteiden lieventämiseksi tulevaisuudessa.

Vastaajan valintojen vertailu

Kuinka tyytyväinen olet säästötilillesi ansaitsemaasi korkoon?

Tärkeitä poimintoja kyselyn tuloksista

• Vain 11 prosenttia vastaajista on erittäin tyytyväisiä säästötililleen ansaitsemaansa korkoon.
• Suurin osa vastaajista (34 %) on jokseenkin tyytyväisiä korkoonsa.
• Merkittävä osa vastaajista (29 %) on jokseenkin tyytymättömiä korkoonsa.
• Yhtä paljon vastaajista (13 %) on erittäin tyytymättömiä ja neutraaleja korkonsa suhteen.
• Kukaan vastaajista ei valinnut vastaukseksi N/A.

Näkemyksiä kyselyn tästä osasta

Tutkimustulosten perusteella on selvää, että suuri osa vastaajista ei ole täysin tyytyväisiä säästötililleen ansaitsemaansa korkoon. Vain pieni vähemmistö (11 %) ilmoitti olevansa erittäin tyytyväisiä, mikä osoittaa, että suurin osa vastaajista kokee parantamisen varaa.

Mielenkiintoista on, että vaikka 34 % vastaajista väitti olevansa jokseenkin tyytyväisiä, huomaa, että tämä ei välttämättä osoita suurta tyytyväisyyttä. Se saattaa viitata siihen, että jotkut vastaajat ovat antautuneet hyväksymään nykyiset korot paremman tuoton halusta huolimatta.

Tutkimus paljasti myös, että 29 prosenttia vastaajista oli jonkin verran tyytymätön korkoonsa. Tämä viittaa siihen, että lähes kolmasosa osallistujista uskoo, että he eivät saa parasta tuottoa säästöilleen.

Se herättää kysymyksiä siitä, etsivätkö nämä henkilöt aktiivisesti vaihtoehtoisia vaihtoehtoja tai harkitsevatko muutoksia rahoitusstrategiaansa.

Yhtä paljon vastaajia (13 %) kuului sekä erittäin tyytymättömiin että neutraaleihin kategorioihin. Vaikka tämä saattaa tuntua ristiriitaiselta, se tarkoittaa, että osa osallistujista on joko hyväksynyt epätyydyttävän koron (neutraali) tai erittäin tyytymätön, mutta ei ole ryhtynyt toimiin ongelman ratkaisemiseksi.

Tämä viittaa mahdolliseen tietoisuuden puutteeseen tai inertiaan parempien säästämismahdollisuuksien etsimisessä.

Se, ettei yksikään vastaaja valinnut N/A vastauksekseen, viittaa siihen, että säästötilien korko on olennainen ja tärkeä näkökohta kaikille osallistujille. Se korostaa tämän näkökohdan merkitystä henkilökohtaisen talouden näkökulmasta ja korostaa ihmisten tarvetta arvioida ja arvioida vaihtoehtojaan maksimoida säästöjen tuotto.

Tyytyväisten ja tyytymättömien vastaajien vertailu

Tämä vertailu viittaa siihen, että vaikka merkittävä osa vastaajista on tyytymättömiä korkoihinsa, on myös huomattava osa (tosin pienempi) tyytyväisiä. Tämä osoittaa, että kyselyyn osallistuneiden kokemusten ja näkemysten kirjo on vaihtelevaa.

Mikä on suurin taloudellinen virhe, jonka olet tehnyt?

Näkemyksiä kyselyn tästä osasta:

Tietoja tarkasteltaessa on selvää, että huomattava määrä henkilöitä on kokenut taloudellisia onnettomuuksia. Vastaajista luottokorttivelka oli yleinen taloudellinen virhe, ja 16 % myönsi sen negatiivisen vaikutuksen.

Tämä korostaa luottojen viisaan hallinnan ja liiallisen lainanoton välttämisen tärkeyttä.

Lisäksi 15 % vastaajista myönsi, että he eivät säästäneet hätätilanteita varten, mikä voi jättää heidät alttiiksi odottamattomille kuluille. Hätärahaston perustaminen on ratkaisevan tärkeää taloudellisen vakauden kannalta ja voi tarjota turvaverkon odottamattomissa tilanteissa.

Sijoitusten osalta 6 % vastaajista katui huonoja valintoja. Tämä korostaa tarvetta kouluttaa itseään ja hakea ammattiapua ennen kuin lähdet sijoitusmaailmaan.

Toinen yleinen virhe oli ylikulutus ei-välttämättömiin, kuten 26 % vastaajista ilmoitti. Tämä korostaa monien ihmisten kohtaamaa haastetta tarpeiden ja toiveiden erottamisessa. On erittäin tärkeää priorisoida välttämättömät menot ja harjoitella tarkkaa kuluttamista, jotta vältytään taloudelliselta paineelta.

Mielenkiintoista on, että 37 % vastaajista väitti, ettei ollut tehnyt merkittäviä taloudellisia virheitä, jotka voivat johtua henkilökohtaisista taloudellisista taidoista tai onnekkaista olosuhteista. On olennaista huomata, että nämä itsearvioinnit eivät välttämättä ota huomioon kaikkia mahdollisia virheitä, koska yksilöt eivät välttämättä aina tunnista omia virheitään.

Vastauksia verrattaessa on selvää, että ylikulutus ei-välttämättömiin oli yleisempää kuin huonojen sijoitusvalintojen tekeminen. Tämä viittaa siihen, että yksilöillä saattaa olla enemmän vaikeuksia hallita harkinnanvaraisia ​​menoja kuin tehdä onnistuneita investointipäätöksiä.

Vertailu: Ylikulutus vs. Huonot sijoitusvalinnat

Tutkimustulosten perusteella ylikulutus ei-välttämättömiin oli paljon yleisempää kuin huonojen sijoitusvalintojen tekeminen. Tämä osoittaa, että yksilöt saattavat tarvita enemmän ohjausta harkinnanvaraisten kulujensa hallinnassa sijoitussalkkunsa sijaan.

Tärkeää on kehittää tehokkaita budjetointi- ja kulutustottumuksia, jotta vältetään järjettömien menojen aiheuttamat taloudelliset vaikeudet.

Mikä sijoitustyyppi on mielestäsi houkuttelevin?

Tärkeitä poimintoja kyselyn tuloksista

• Suurin osa vastaajista (42 %) pitää kiinteistöjä houkuttelevimpana sijoitusmuotona.
• 13 % vastaajista on kiinnostunut osakkeista parhaana sijoituksensa.
• Pieni osa vastaajista (8 %) on kiinnostunut joukkovelkakirjoista.
• Kryptovaluuttojen viehätys houkuttelee vain 5 % vastaajista.
• Yllättäen huomattava osa vastaajista (32 %) ei halua sijoittaa.

Näkemyksiä kyselyn tästä osasta

Kyselytulosten perusteella on selvää, että kiinteistöt ovat vastaajien ylivoimainen suosikki, ja hämmästyttävät 42 % valitsi sen houkuttelevimmaksi sijoitustyypiksi. Tämä viittaa siihen, että yksilöillä on vahva usko kiinteistösijoitusten vakauteen ja mahdollisiin tuottoon.

Sen sijaan vain 13 prosenttia vastaajista ilmaisi kiinnostuksensa osakkeisiin. Vaikka tämä prosenttiosuus saattaa vaikuttaa suhteellisen alhaiselta, se osoittaa silti merkittävän osan henkilöistä, jotka näkevät osakemarkkinoille sijoittamisen arvon.

Osakkeet tunnetaan yleisesti korkean tuoton mahdollisuudesta, mutta niihin liittyy myös suurempia riskejä.

Vähemmistö vastaajista (8 %) osoitti affiniteettia joukkovelkakirjoihin. Joukkovelkakirjat pidetään usein turvallisempana sijoitusvaihtoehtona, joka houkuttelee enemmän vakautta ja luotettavaa tulovirtaa.

Samaan aikaan kryptovaluutat saivat vain 5 % vastaajista huomion. Kryptovaluuttojen epävakaa luonne ja niiden sääntelemättömät markkinat voivat olla pelottavia tekijöitä mahdollisille sijoittajille.

Mielenkiintoista on, että huomattava osa vastaajista (32 %) ilmoitti haluavansa olla sijoittamatta ollenkaan. Tämä voi johtua useista syistä, kuten taloudellisen lukutaidon puutteesta, riskien välttämisestä tai henkilökohtaisesta taloudellisesta tilanteesta.

Tutkimustulokset tuovat esiin erilaisia ​​mieltymyksiä ja asenteita sijoittamista kohtaan, joista kiinteistöt erottuvat suosituimpana sijoitusvaihtoehtona. Yksityishenkilöiden on tärkeää arvioida kriittisesti omia taloudellisia tavoitteitaan, riskinsietokykyään ja sijoitustietouttaan eri sijoitustyyppejä harkitessaan.

Vertailutaulukko: Sijoitustyyppien vetoomus

Mikä on tärkein taloudellinen tavoitteesi tällä hetkellä?

Näkemyksiä kyselyn tästä osasta:

Tilastoja tarkasteltaessa on selvää, että merkittävä osa (36 %) vastaajista piti velan maksamista etusijalla minkä tahansa muun taloudellisen tavoitteen edelle. Tämä osoittaa, että velan hallinta ja vähentäminen on suuri huolenaihe monille ihmisille.

Lisäksi eläkesäästäminen oli toisella sijalla, ja 33 % vastaajista myönsi sen tärkeyden. Se viittaa siihen, että ihmiset tiedostavat tarpeen suunnitella tulevaisuuttaan ja turvata taloudellinen vakaus eläkkeellä ollessaan.

Mielenkiintoista on, että asunnon ostaminen oli merkittävä taloudellinen tavoite 20 %:lle vastaajista. Tämä voi tarkoittaa, että huomattava osa kyselyyn osallistuneista saattaa etsiä vakautta ja sijoittaa omaan omaisuuteensa.

Toisaalta lomasäästäminen näyttää olevan vähäpätöistä, vain 2 % vastaajista keskittyy tähän tavoitteeseen. Tämä saattaa viitata siihen, että useimmat ihmiset ovat enemmän huolissaan pitkän aikavälin taloudellisesta vakaudesta kuin lyhytaikaisista vapaa-ajan kokemuksista.

Yllättäen pieni prosentti (9 %) vastaajista myönsi, ettei heillä ole taloudellisia tavoitteita. Tämä saattaa viitata taloudellisen suunnittelun tai tietoisuuden puutteeseen tässä ryhmässä, mikä korostaa talouskasvatuksen ja tavoitteiden asettamisen merkitystä.

Vertailu: Eläkkeelle säästäminen vs velan maksaminen:

Vertailemalla kyselyn kahta merkittävintä taloudellista tavoitetta voidaan havaita, että hieman suurempi prosenttiosuus vastaajista (36 %) piti velan maksamista etusijalla eläkesäästämisen sijaan (33 %). Tämä ristiriita voi viitata siihen, että ihmiset pitävät velan takaisinmaksua välittömänä ja kiireellisemmäksi huolenaiheeksi, joka vaatii välitöntä huomiota, mahdollisesti johtuen sen vaikutuksesta heidän taloudelliseen hyvinvointiinsa.

Metodologia

Tämän kyselyn tavoitteena oli saada lisätietoja siitä, miten ihmiset valitsevat ja käyttävät säästämiskorkoa. Kyselyssä oli 8 kysymystä:

Kuinka monta prosenttia kuukausituloistasi säästät?

Kuinka päätät, kuinka suuren prosenttiosuuden palkastasi säästät verrattuna kulutukseen?

Mitä taloudellisia tavoitteita varten säästät tällä hetkellä?

Pitäisikö sinun ensisijaisesti maksaa velkoja vai rakentaa säästöjä?

Kuinka tyytyväinen olet säästötilillesi ansaitsemaasi korkoon?

Mikä on suurin taloudellinen virhe, jonka olet tehnyt?

Mikä sijoitustyyppi on mielestäsi houkuttelevin?

Mikä on tärkein taloudellinen tavoitteesi tällä hetkellä?

Tämän jälkeen tarkastelimme vastauksia nähdäksemme, oliko eri ryhmien välillä suuntauksia.

Kyselyn suunnittelu:

Halusimme kyselyn tavoittavan laajan joukon ihmisiä, joilla on erilaiset taustat ja kiinnostuksen kohteet.

Tietoja osallistujista:

Kohdeyleisömme oli:

Jaoimme ryhmän, joka osallistui entisestään, esimerkiksi sukupuolen, tulotason ja muiden mukaan. Näin voimme nähdä, kuinka eri tekijät vaikuttivat heidän vastauksiinsa.

Tiedonkeruu:

He saivat verkkokyselyn, jossa he antoivat perustiedot itsestään. Myöhemmin he saivat kyselylomakkeen, jossa oli monivalintakysymyksiä (vastaukset A–E tai "ei sovelleta").

Löydät tähän tiedostoon kerätyt raakatiedot:

Tietojen analysointi:

Etsimme vastauksista suuntauksia, malleja ja yhteyksiä kvantitatiivisen analyysin avulla. Vastaukset tiivistettiin tilastojen avulla osallistujien yleisnäkemykseen ja toimiin.

Ristitaulukoiden avulla voimme nähdä, miten eri kyselykysymykset ja väestöryhmät liittyvät toisiinsa.

Rajoitukset:

Näytteen koko: